Kukapa ei tuntisi Kalevalaa? Jokainen suomalainen on ainakin koulussa päässyt hiukan lukemaan tätä suomalaisten kansalliseeposta, joka koostuu vanhoista suomalaisista balladeista, lyriikoista ja runoista, jotka ovat kaikki peräisin suomalaisten sanallisesta perinteestä. Kalevalaa pidetään yhtenä suomalaisen kulttuurin merkittävimmistä teoksista. Sillä olikin varsin keskeinen rooli esimerkiksi osana suomalaisten kansallista heräämistä ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin muodostumista, mikä lopulta johti Suomen itsenäistymiseen Venäjästä vuonna 1917. Tästä kertoo esimerkiksi se, että 28. helmikuuta juhlitaan Suomessa Kalevalanpäivää ja suomalaisen kulttuurin päivää.
Kalevala on 1800-luvulla eläneen Elias Lönnrotin kokoama paketti, joka julkaistiin kahtena painoksena vuosina 1835 ja 1849. Ensimmäistä painostaan kasatessaan Lönnrot sai teoksen valmiiksi vuoden 1835 alussa, mutta kun hän vuosien myötä sai lisää Kalevalaan sopivaa runoutta kirjoitettua, alkoi Lönnrot valmistella uutta, laajempaa versiota teoksesta. Tämä vuonna 1849 julkaistu painos Kalevalasta on se, jota suomalaiset lukevat koulussa, ja jota pidetään yleisesti maan kansalliseepoksena.
Kalevalan juoni on varsin monisäikeinen, ja se sisältää hyvin monia eri tapahtumia ja hahmoja, mutta yleisesti teoksen voidaan sanoa käsittelevän ennen kaikkea Väinämöisen matkoja, joilla hän hakee itselleen kumppania, sekä taianomaisen Sammon ryöstöä. Kalevala saa nimensä teoksessa esiintyvien päähahmojen asuinpaikasta, Kalevalasta, jolla viitataan runollisesti sankarten maahan eli Suomeen.
Kalevalassa esiintyviä keskeisimpiä hahmoja ovat tietenkin vanha ja viisas Väinämöinen, jolla on yliluonnollinen alkuperä, ja joka taitaa kanteleensoiton paremmin kuin kukaan muu. Seppo Ilmarinen on tarinan sankarillinen seppä, joka nikkaroi taivaan valtakunnan, Sammon ja paljon muutakin. Lisäksi Ilmarinen on yksi niistä monista, jotka osallistuvat Kalevalassa Sammon ryöstöön. Louhi on pohjoisen valtias, joka on niin voimakas, että hän pystyy vetämään niin auringon kuin kuunkin taivaalta. Hän lupaa tyttärensä seppä Ilmariselle, joka suostuu vastalahjaksi rakentamaan hänelle Sammon. Hahmoja vilisee Kalevalassa kymmeniä, mutta nämä kolme lienevät eräitä tapahtumien kannalta kaikkein keskeisimmistä hahmoista Joukahaisen, Kullervon, Lemminkäisen ja Ainon ohella.
Yksi asia, josta Kalevala myös ulkomailla tunnetaan varsin hyvin on se, että siinä esiintyvä suomalainen mytologia kiehtoi suuresti myös nuorta J.R.R. Tolkienia, joka ammensi siitä valtavasti inspiraatiota tuleviin teoksiinsa.