Joskus kuulee sanottavan, että suomalainen vaikenee kahdella kielellä. Voi asian laita näin ollakin, mutta kirjoittaessa Suomessa venytään kolmeen kieleen, nimittäin suomeen, ruotsiin ja saamen kieleen. Ja tässä maassa ei kirjallisuudessa vaieta, sillä vuosittain Suomessa julkaistaan jopa huikeat 14 000 teosta, joista noin kolmasosa on täysin uutta tuotantoa. Maailmalla meidät päihittää tässä ainoastaan Islanti.
Suomalaisessa kirjallisuudessa on tunnetusti ollut vahva realismin henki kautta aikain. Mikäli teoksessa käsitellään nykyaikaisen suomalaisen yhteiskunnan pimeitä puolia tai maamme historian synkkiä ajankohtia, on se yleensä noussut suosituksi keskustelunaiheeksi. Kun kuitenkin tutkailee viime aikojen menestyjiä suomalaisen kirjallisuuden saralla esimerkiksi Finlandia-palkinnon voittajissa, on havaittavissa jo jonkinlaisia muutoksen tuulia. Esimerkiksi nykyaikaisen suomalaiskirjallisuuden kirkkaimpiin tähtiin lukeutuva Sofi Oksanen on tuottanut suurta keskustelua herättäviä, kymmenille eri kielille käännettyjä teoksia, joissa otetaan kantaa yhteiskuntaan omintakeiseen tyyliin. Finlandia-palkinnon vuonna 2014 itselleen voittanut Jussi Valtonen teoksellaan “He eivät tiedä, mitä tekevät” on erinomainen esimerkki uudenlaisesta suomalaiskirjallisuudesta. Se on kaikin puolin terävä ja oivaltava, scifi-genreä hipova teos.
Yleisesti ottaen suomalaista kirjallisuutta voisi luonnehtia yhteiskuntakeskeiseksi, optimistiseksi, luonnonläheiseksi ja toisinaan myös taianomaiseksi. Nykyajan kirjoilijat käsittelevät teoksissaan hyvin erilaisia aiheita aina pohjoismaisesta, perinteikkäästä realismista hyvin henkilökohtaisiin tarinoihin ja hiukan outoonkin tiedekirjallisuuteen. 1990-luvulla ja 2000-luvulla suomalainen kirjallisuus toi esille monia uusia nimiä, kuten esimerkiksi empaattisesta, purevasta ja viihdyttävästä kirjoitustyylistään tunnetun Kari Hotakaisen. Runoilija-kirjailija Mikko Rimminen tunnetaan leikkisästä kielenkäytöstään ja verrattomista kuvauksistaan elämästä Helsingissä, ja Petri Tamminen kauniiseen, mutta yksinkertaiseen muotoon kirjoitetuista teoksistaan. Kansainvälisesti erityisen suurta huomiota on herättänyt maamme fantasia- ja tiedekirjallisuus, jonka johtavia kirjailijoita ovat muun muassa Finlandia-palkinnon vuonna 1992 voittanut Leena Krohn sekä Finlandia-palkinnon vuonna 2000 voittanut Johanna Sinisalo.
Suomalaisia teoksia on yhä enenevissä määrin käännetty myös muille kielille, jotta myös maamme ulkopuolella päästäisiin nauttimaan varsin omintakeisesta tyylistämme. Nykyään noin 200 suomalaisteosta käännetään joka vuosi noin 40 eri kielelle. Suurin osa suomalaisista kirjoista käännetään englanniksi, mutta eniten teoksia julkaistaan Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Merkittävä määrä teoksia käännetään myös japanin kielelle.